-
Ensinnäkin: Luitko ohjeen ja teitkö sitä, mitä
pyydettiin?
-
Kirjoita palauttamiisi teksteihin koko nimesi
(ja ohjausryhmäsi)
-
Asiatekstissä oikeisiin henkilöihin ei koskaan
viitata pelkällä etunimellä
-
Äidinkielen teksteissä lyhenteet kirjoitetaan
auki, esimerkiksi ym. = ynnä muuta
-
Puhekielisyyksiä – korjaa kirjakielisiksi!
o
Hänen mukaansa se ei varmasti ole hyvä, jos…
o
Hänen sisäistä tuotosta
o
Sä-passiivi:
-
Sinun täytyy itse olla tyytyväinen tekstiisi
-
Jos tekstiä ei lue itse ääneen, et voi tietää,
onko teksti hyvää.
o
Semmoinen
o
Itellekki
o
Kaua
o
Tää
-
Korjattavaa kielessä:
o
Ikään kuin, ennen kuin, niin kuin = erikseen
o
Sillä lailla, samalla lailla, eri lailla, eri tavalla =
erikseen
o
Varmastikaan = -kin/-kaan-/-kään yhdellä k:lla
o
Erilainen = yksi l
o
Aikamuoto: tulee tekemään > tekee + tarvittaessa
tulevaisuuteen viittaava sana
o
Pronomini viittaa aina johonkin jo mainittuun:
asiatekstiä ei voi aloittaa ”Hän sanoo…”, jos vielä ei ole mainittu ketään,
johon ”hän” viittaa
o
Jonkin täytyy olla jotakin (tekstin täytyy olla
uskottava, ei ”teksti täytyy olla uskottava”)
o
Erisnimet isolla alkukirjaimella, virke alkaa
isolla alkukirjaimella
o
Pilkkusäännöt!
o
Yhdyssanat!
o
Aineistoon viitataan preesensissä!
o
Tarkkana se-sanan viittaussuhteissa! Onko
selvää, mistä ”siitä” puhutaan? (Vrt. joka ja mikä, joilla selvä viittauskohde.)
Esimerkiksi: ”Ei riitä, että sanoo
rakastavansa tekstiä, vaan sen on tultava sisältä.” Minkä sen? Tekstin?
Rakastamisen? Sanomisen?
o
Kappalejako
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.